Ammattikoulun ja yliopiston erot

IMG_0366[1]

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut kirjoittavani tästä, koska nykyään minulta löytyy kokemusta sekä yliopistossa että ammattikoulussa opiskelemisesta. Siltä varalta, että tekstiäni lukee uusi tyyppi, niin avaan lyhyesti historiaani. Aloitin syksyllä 2014 opinnot Turun yliopistossa ja viime syksynä Keudassa aikuispuolella media-alan perustutkinnon. Tavoitteeni on vuoden 2019 kevääksi valmistua yliopistosta filosofian maisteriksi (pääaine mediatutkimus) ja Keudasta mediapalvelujen toteuttajaksi.

Opiskelu eri oppilaitoksissa on varmasti aina erilaista, samoin eri koulutusasteilla. Olen tyytyväinen siihen, että aikoinaan hain yliopistoon ja kouluttaudun akateemisesti. Olen löytänyt itseäni kiinnostavan alan ja yliopiston teoriapainotteisuus on sopinut minulle. Tykkään lukea paljon, eikä kirjoittaminen ole koskaan tuottanut ongelmia. Niinpä luennoilla istuminen, tenttiin lukeminen ja lukuisten esseiden kirjoittaminen on käynyt aika luonnostaan, vaikka toki välillä motivaatio on käynyt karkuteillä.

Yksi asia yliopistomaailmassa on, johon en ollut etukäteen yhtään varautunut: ainejärjestötoiminta. Muistan, kuinka jo ensimmäisistä opiskelupäivistä koin saaneeni ympärilleni valtavan joukon upeita ihmisiä. Lähdin heti mukaan ainejärjestöjuttuihin, osallistuin tapahtumiin ja nautin kaikesta suunnattomasti. Toisena opiskeluvuotena keskityin enemmän opintoihini ja liikuntaan, mutta sitten taas aktivoiduin enemmän ainejärjestöjutuissa. On ollut kiva muuttaa Helsinkiin, mutta se, etten voi enää osallistua hirveästi opiskelijabileisiin, on harmittanut paljon. Olen kuitenkin onneksi pystynyt käymään lähes viikoittain Turussa ja nauttinut yliopiston ilmapiiristä sekä tavannut tuttuja.

IMG_0367[1]

Aikuispuolella ammattikoulussa on ollut ihan erilaista kuin yliopistossa, mikä toki oli odotettavissa. Arvostan sitä, että saan käytännön osaamista teoreettisen tiedon vastapainoksi. On niin riemukasta kokea hetkiä, kun tuntee oppineensa jotain ja sen tunteen saa aika välittömästi siinä tekemisen yhteydessä, kun taas yliopistossa ajatukset muovautuvat hiljalleen ja asioita saattaa sisäistää vasta esimerkiksi jonkin kurssin lopussa. Tai vasta siinä vaiheessa, kun saa opettajalta palautetta tenttivastauksista ja tajuaa, että noinhan niihin olisi pitänyt vastata…

Keudassa ei aikuispuolella ole mitään vapaa-ajan opiskelijatoimintaa. Tavallaan se ei haittaa minua, koska aikani tuskin riittäisi, mutta kesti paljon kauemmin tutustua muihin opiskelijoihin. Aikuispuolella opiskelijat myös tulevat aivan eri taustoista ja elämäntilanteista, minkä vuoksi tunsin pitkään irrallisuuden tunnetta. Oli vaikea hahmottaa ryhmää siitä ihmismassasta, jonka kanssa ensimmäisinä päivinä kokoonnuimme auditorioon. Onhan yliopistossakin eri ikäisiä opiskelijoita, mutta koin integroitumisen sinne paljon helpommaksi. Se kävi kuin melkein itsestään loistavien tuutoreiden avulla.

IMG_0368[1]

Kuitenkin ajallaan olen Keudaankin sopeutunut. Nyt kun sinne menee, niin tuntee jo ihmisiä ja on kodikkaampi olo. Keudassa on myös ilmainen ruoka lähipäivinä. Yliopistossa opiskelijalounas maksaa keskimäärin 2,60 €, mikä sekin on edullista. Molemmissa on ollut supermaukasta ruokaa. Suurin ero on se, että yliopistossa opiskelu on teoreettista ja ammattikoulussa käytännönläheistä. Ja yliopistoon on rajoitettu määrä tukia käytössä, kun taas ammattikouluja voi käydä useamman ilman, että tuet paukkuvat.

Opiskelijabileiden lisäksi kaipaan yliopistosta Campussporttia. Siellä on huikeita liikuntatunteja ja miten ikävöinkään Zumbaa, vaikka aikaisemmin lähes vihasin sitä. Myös HIIT-tunnit olivat takuuvarmaa settiä. Keudassa ei tällaiseen ole mahdollisuutta. Molempiin opintoihin kuuluvat harjoittelut, tosin ne ovat eri pituisia ja eri tavalla aikataulutettuja. Keudassa on muutama viiden viikon pituinen harjoittelujakso ja lopussa ymmärtääkseni pidempi pätkä, kun taas yliopistossa harjoittelu kestää yleensä kolme kuukautta ja sen ajankohdan voi helpommin itse päättää. Tänä syksynä korvasin harjoitteluni Keudassa tekemällä omaa radio-ohjelmaani Hatturadiolle, mutta ensi kevääksi yritän löytää jonkun yrityksen, johon mennä.

Kaiken kaikkiaan, molemmat opinnot antavat minulle paljon. Olen tyytyväinen valintoihini ja innokas oppimaan lisää. Mielenkiinnolla odotan, mitä kaikkea kevät tuo tullessaan ja uskon, että Keudassakin menee paremmin nyt, kun olen sopeutunut sinne ja ylipäätään Helsinkiin. On elämä aikamoisen aikamoista. Ja sen haluan vielä sanoa, että omaa koulutustaan ei koskaan pidä vähätellä. Mikään koulutus ei ole käymisen arvoinen, jos se ei tunnu omalta ja tuo (stressin lisäksi) iloa elämään. Opiskelun pitäisi olla enimmäkseen inspiroivaa!

Minkälaisia kokemuksia teillä on eri oppilaitoksista?

Nora

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s